Miten löytää tasapainoa kiireen keskellä? Olen kokenut luonnon voimauttavaa vaikutusta, kun lähdin Kuusamon luontoon viikoksi jättäen somen taakseni. Kokemus oli havahduttava. Viekö ”ruutuaika” liikaa aikaa ja tilaa perheiden muulta elämältä ja hyvinvoinnilta? Miten luonto voi tuoda jaksamista lisää? Se pitää kokea itse. Itselläni luonto on ollut aina voimia tuova asia. Hiljaisuus on musiikkia korville ja akku lataantuu luonnossa.

Ihmiset voivat palata alkujuurille ja kokea luonnon ja hiljaisuuden vaikutuksen sekä perusasioiden vaikutukset. Luontovoima eheyttää ja energisoi ihmistä Digivapaan elämän kokemus maaseudun rauhassa on tärkeä ja mielenkiintoinen. Hyvinvoinnin perusasiat eli lepo, ravinto ja liikkuminen luonnossa sekä avoin tunneilmasto ja kommunikointi ihmisten välillä tuovat harmoniaa arkeen. Luovuus lisääntyy, kun mieli rauhoittuu. Kun päästää irti jostakin, tässä tapauksessa luureista, vapautuu tilaa uudelle.

 

Irti luureista?

Pääsin oman elämäni alkujuurille vietettyäni viikon kuusamolaisessa yhteisössä. Pääsin tutustumaan Viivi Kojon Kuusamoon perustamaan henkisen hyvinvoinnin yhteisöön, jossa kantavana teemana on elää luonnonmukaisesti ja digivapaasti. Minimoin pois kaiken virtuaalisen ärsykemaailman viikon ajaksi. Nautin ja tiedostin hiljaisuuden, luonnon voiman ja läsnäolon koko ajan.  Ihminen voi saavuttaa rauhan ja sisäisen harmonian palaamalla alkujuurille, perusasioiden äärelle. Kestävän elämä ja onnellisuus lähtee perusasioista. Vähemmän on enemmän. Siihen tilaan voi päästä parhaiten oman kokeman kautta.

Mentaalisen hyvinvoinnin huvikumpu on jäseniänsä varten perustettu yhteisö. Se on tarpeeseen perustettu ja nuoret asukkaat ovat rohkeasti lähteneet kaupungista asumaan lähelle luontoa. He kokevat löytävänsä sieltä jotain mitä eivät kaupungissa asuessaan tavoittaneet. Tärkeää Kuusamon yhteisössä on myös se, että vuorovaikutusta ja tunteiden näyttämistä tuetaan. Siellä ei ohiteta kenenkään yhteisön jäsenen tunteita, vaan jokainen kohdataan yksilönä ja omaa persoonaa kunnioittaen. Ihmisen luontaiset rytmit kuten lepo, ruoka ja keskinäinen seurustelu ja työnteko sekä luonnossa liikkuminen tuovat luontaisen rytmin viikkoon. Säännölliset rytmit tuovat ihmisen ulottuville henkistä hyvinvointia lisäävän elämänmallin.

Kuusamon yhteisön perustaja Viivi Kojo on itse kestävän elämän mallintamisen keulakuva. Ihmisen on poistuttava epäterveistä addiktiomalleista kuten ruutujen jatkuva käyttö, valvominen, epäterveet riippuvuudet ja negatiivisten asioiden vatvominen. Sen sijaan tilalle voi opetella ja mallintaa säännölliset elintavat ja ottaa luonnosta voimaa ja viisautta. Aikaa keskinäiselle vuorovaikutukselle vapautuu, kun ruutuaika vähenee ja ”irrotetaan luureista.”

Mitä ärsykemaailma tekee ihmisen aivoille? Tähän voivat vastata tutkijat. Lukuisat tutkimukset antavat viitteitä, että asia on syytä ottaa vakavasti. Tutkitusti ihmisen ärsykemaailma on kasvanut monin verroin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Norjalaistutkimus kertoo, että jos lapsi viettää koulun jälkeen enemmän kuin kaksi tuntia jonkin elektronisen laitteen ääressä, hänellä on todennäköisemmin nukahtamisvaikeuksia ja hänen unensa laatu huononee.

Aivotutkija Mona Moisala toteaa, että jos unen laatu on heikkoa tai unen määrä jää liian vähäiseksi, aivoilla ei ole mahdollisuutta kypsyä normaalilla tavalla. Univaje heikentää oppimista, keskittymiskykyä ja lyhytkestoisen muistin toimintaa. Aivojen etuosat aktivoituvat voimakkaasti esimerkiksi silloin, kun ihminen yrittää tehdä useaa asiaa samanaikaisesti. Jos aktivaatio on kovin voimakasta ja tehtävä liian haastava, suoritus epäonnistuu. Jos suoritukseen liittyy myös stressin elementti, se on haitallisempaa kuin jos se tapahtuu nautinnollisemmassa flow-tilassa, kertoo Mona Moisala. Sosiaaliset kontaktit ja toimivat kiintymyssuhteet läheisimpiin ihmisiin ovat ehdottoman tärkeitä aivojen normaalin kehityksen kannalta. Lapsella voi olla merkityksellisiä ja aitoja sosiaalisia kontakteja virtuaalimaailmassa, mutta normaali kehitys vaatii tietysti myös kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, toteaa Mona Moisala.

Päivän aikana tapahtunut oppiminen siirtyy yöllä lapsen pitkäkestoiseen muistiin. Osa peleistä on hyvin vauhdikkaita ja nostaa lapsen vireystilaa. Jotta unen saavuttaminen olisi mahdollista, vireystilaa on saatava laskettua. Aivotutkija Minna Huotilainen toteaa, että osalla lapsista tämä vaatii rauhoittumisrutiineja jopa parin tunnin ajan joka ilta.

Matkailijan matkapäivät ovat digitalisoituneet vauhdikkaasti. Matkalla halutaan kuitenkin keskimäärin nukkua hyvin ja pitkään. Voisiko luuriaikaa vaikkapa somesta vähentää matkalla? Jos käyttää luuria tai kameraa, voisiko keskittyä matkalla esimerkiksi perinteiseen kuvaamiseen ilman jatkuvaa someyhteyden, somejaon ja kuvien jaon maailmaa? Voisiko kuvamuistoja tarkastella ja jakaa ystäville vasta kotimatkan jälkeen ja keskittyä matkalla läsnäoloon eri aistien voimalla?

Motiiveja lähteä matkalle maaseudulle

Maaseutumatka voi tuoda mukanaan voimaannuttavia elämyksiä, muistoja hiljentymisen, rauhoittumisen ja rentoutumisen merkeissä. Siinä missä suomalainen maaseutumatkaaja kaipaa rauhaa ja saunomismahdollisuutta, kaipaa Tyrolissa matkaava keskieurooppalainen lomaromansseja ja aktiviteetteja. Tutkimuksessa * maaseutumatkaajista jaetaan eri matkailijatyypit ryhmiin eri motiivien mukaan. Itä-Suomen yliopiston tutkijan /professorin Juho Pesosen mukaan tässä jaottelussa on onnistuttu löytämään erilaisia matkailijaryhmiä. Näitä ovat hyvinvointimatkailijat, kotiseutumatkailijat, perhematkailijat ja sosiaaliset matkailijat.

Sosiaaliset matkailijat ovat nuorempia ja he matkustavat paljon yksin. Motiiveista tärkein heillä on uusien ihmisten tapaaminen ja sosiaaliset tapahtumat. He haluavat majoittua paljon hotelleissa ja pitävät siitä, että aktiviteetteja ja muita ihmisiä on paljon. Heille hiljaisuus ja rauha ei ole niin tärkeää kuin hyvinvointimatkailijoille.

Hyvinvointimatkailijat suosivat rentoutumista, luonnossa liikkumista, ulkoilua ylipäätään, metsää, järvimaisemia ja omaa rauhaa. Kotiseutumatkailijoilla motiivina on koti- ja synnynseuduilla käyminen. Suomalaisten maaseutumatkailu keskittyy paljolti mökkeilyyn,  ja siinä vetovoimana yli muiden on järvenranta ja saunominen.

Ulkomaalaiset ovat pääsääntöisesti aktiivisempia lomallaan kuin suomalaiset. He kaipaavat enemmän myös erilaista ohjelmaa lomallaan. Suomalaisille ympäristövastuu on tärkeässä asemassa. Samoin suomalaisten yhteys maaseutuun esimerkiksi lapsuuden juurien myötä on vahva.

(* Verkkotutkimus Lomarengas.fi; Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos; Maa ja metsätalousministeriön rahoittama tutkimus maaseutumatkailijoiden motiiveista).

Kun annat niin saat kaksin verroin takaisin – yhteisöllisyyden kokemusta maaseudulla

Vaikka maatilamatkailulla on pitkät perinteet ja sen eteen on tehty monipuolista kehittämistyötä vuosikymmenten varrella, niin se ei ole Suomessa vielä täysin lyönyt itseään läpi potentiaaliinsa verrattuna. Esimerkiksi markkinoinnissa ja tuotekehityksessä on vielä yhteistyössä tehtävää työsarkaa.

Verkostoituminen etenkin pohjoisen Suomen olosuhteissa on välttämätöntä elävälle maaseudulle. Parhaimmillaan maaseutuyrittäjät ja kyläläiset toimivat yhteisöllisesti ja toteuttavat palvelujen ja tavaroiden vaihdantaa. Ilman tätä moni asia tulisi huomattavasti  hankalammaksi järjestää. Maaseudulta löytyy yhteishenkeä. Hyvään vastataan hyvällä. Yhteisöllä on näin ollen merkitystä myös laajemmin ja universaalisesti, koska se toimii rakkauden taajuudella. Maaseudulta löytyy yhteisöllisyyden vaalimista. Yhteisöllisyyttä, maaseudun asukkaiden, yrittäjien, isäntien ja emäntien sekä matkailijoiden välillä voi löytää myös maaseutumatkailun myötä osallistumalla eri tapahtumiin ja aktiviteetteihin.

Kirjoitus ja kuvat: Vuokko Isokorpi;  https://www.vuokkoisokorpi.com/

_______________________________________________

KIEHTOVAN KUUSAMON KUTSUUN VOIT VASTATA LÄHTEMÄLLÄ LOMALLE KEVÄTTALVEN HANGILLE LATAUTUMAAN JA HILJENTYMÄÄN: Matkamaalle.fi -palvelun  kuusamolaisista yrityksistä löydät mukavia maaseutumatkailupalveluja; Isokenkäisten Klubista, Jääskän Lomasta ja Oivangin Lomakartanosta.

Ja matkalla Kuusamoon moni mukavia poikkeamispaikkoja: katso lisää www.matkamaalle.fi